lauantai 24. marraskuuta 2012

Locombia

Jos olisin jaksanut ottaa edes hiukan selvää ja ajatellut asiaa tarkemmin, olisin varannut Kolumbialle enemmän aikaa ja ehkä skipannut Guadeloupelta pari viikkoa. Täällä on kaikkea: Karibianmerellä paratiisirantoja, joilla voi sukeltaa ja surffata, vuoristoa ja jopa jäätikköä, kahviviljelmiä, luonnonpuistoja, pala Amazonia, rauniokaupunkeja, kultaa ja kulttuuria... Ihmiset on todella ystävällisiä ja iloisia.

Mun äidin serkku on naimisissa kolumbialaisen naisen kanssa. He asuvat Bogotássa, ja olemme täälläollessamme viettäneet luonnollisesti heidän kanssaan aikaa. Olemme saaneet paljon apua ja vinkkejä ympäristön nähtävyyksistä. Adrianan kanssa olemme vertailleet kulttuurejamme. Kolumbialaiset ovat intohimoisia ja räiskyviä (latinoveri...), tanssivat ja laulavat ja nauttivat elämästä. Ja suomalainen mies ei puhu eikä pussaa...? Ei aivan. Mutta pelkässä keskustelussakin eron huomaa, kun Adriana innostuu yhä uudelleen ja uudelleen silmät laajentuen kaikista hienoista paikoista ja nähtävyyksistä, joita me voisimme täällä käydä katsomassa, on suomalainen vastaus vaatimattomampi ja rationaalisempi. Hyvä esimerkki kulttuurieroista lienee myös esimerkiksi joulu, jolloin kuulemma täällä koko maa tanssii, laulaa, iloitsee ja juhlii, kun taas Suomessa perheet vetäytyvät koteihinsa nauttimaan rauhasta. Yhteistäkin toki on, ja tärkeintä molemmille kulttuureille kyseisessä juhlapyhässä lienee yhdessäolo. Molemmissa tavoissa juhlia on puolensa.

Paikalliset bailaa seinilläkin.
Kolumbia on totisesti mielenkiintoinen maa. Sen historia on raskas huumesotien ja muiden valtataisteluiden takia, ja paikalliset yrittävät todella kaikkensa ja päästä taakan yli. Maasta yritetään tehdä houkuttelevampaa turisteille, ja merkittävin askel on turvallisuuden parantaminen. Toki Kolumbiasta löytyy osia, jossa hengen menettäminen on enemmän itsestäänselvyys kuin sen pitäminen, mutta kuulin, että pysytellen oikeilla alueilla on Kolumbia turvallisempi maa kuin esimerkiksi Ecuador. Emme tosin ole olleet täällä vielä viikkoakaan, mutta ainakaan toistaiseksi ei yhtään uhkaavaa tilannetta ole tullut vastaan. Muilta matkaajilta ja paikallisilta olemme kuulleet toki ryöstötarinoita, mutta missäpä suurkaupungissa ei ryöstöjä tapahtuisi. Turvallisuuden parantamisyritykset näkyvät katukuvassa, kun jokaisen kulman takaa löytyy aseistettu poliisi, vartija tai sotilas, yleensä useita sellaisia.

Toki korruptio on suuri ongelma, niinkuin kaikissa Etelä-Amerikan maissa lienee. Esimerkiksi liikennerikkeen kohdalla virallinen sakko on jotain 500 000 peson luokkaa (parisensataa euroa). Poliisin saadessa lainrikkojan kiinni, hän painottaa sakon olevan suuri summa ja kysyy, mitä vastapuolella olisi tarjota ongelman ratkaisemiseksi. Yleensä 20 000 pesoa (n. 9 e) on hyvä ratkaisu, ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Vankilaan en haluaisi joutua, etenkään paikalliseen. Maan tunnetuimman taiteilijan näkemys, kuva täältä.
Kolumbia on myös älytön. Kaikilla radiokanavilla ympäri maata soitetaan kansallislaulu klo 18. Siinäpä hyvä jekku suomalaisillekin radiokanaville, kun kaiuttimista alkaisi yhtäkkiä soida Maamme-laulu, ja epätoivoisista kanavanvaihtoyrityksistä ei olisi hyötyä, kun kaikki asemat soittaisivat samaa...

Toinen älyttömyys liittyy autoihin. Kolumbian hallitus on yrittänyt vähentää ruuhkia ja asettanut säädöksen, että tiettyä autoa saa käyttää vain tiettynä päivänä. Esimerkiksi Bogotássa kuukauden parittomina päivinä (ruuhkaisimpina aikoina eli suurimman osan päivästä) saa käyttää vain autoja, joiden rekisterikilven viimeinen numero on pariton, ja vastaavasti parillisina päivinä vain parillisia kilpiä. Mutta tietenkään asia ei käytännössä mene niin, että ihmiset ajaisivat sillä yhdellä omistamalla autollaan vain joka toinen päivä, vaan jos vain rahaa riittää ostetaan kaksi autoa - kilven viimeisen numeron saa ostaessa valita. Sääntö koskee myös takseja. Eikä siinä kaikki, vaan sääntö vaihtelee eri osissa Kolumbiaa, esimerkiksi jossain kaupungissa voi tiettyä autoa käyttää vain parina päivänä viikossa. On haaste lähteä useamman päivän automatkalle ympäri maata...

Kuvien autojen rekisterikilvissä pitäisi viimeisen numeron olla pariton, näkyykö?
Kolumbia on paljon kaikkea. Ja iskulauseensa mukaisesti "Colombia is passion" (?!). Turistimestojakin ollaan koluttu, mutta niistä lisää erikseen myöhemmin.

1 kommentti:

  1. Hih, toi rekisterikilpihässäkkä kuulostaa tutulta. Oisko meille yläasteen maantiedon tunnilla kerrottu siitä. Koskeekohan jotain muutakin paikkaa kuin Kolumbiaa? Vanha laki kyseessä varmasti.

    VastaaPoista