tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kaikki päättyy joskus

Kuusi kuukautta, 11 maata, kymmeniä kaupunkeja. Tulivuorenhuippuja ja kurkistuksia pinnan alle. Viidakkoa ja autiomaata, luntakin. Satoja tunteja bussissa. Uusia tuttavuuksia ympäri maailman.

Miten voisi tiivistää moisen matkan? Ei kai tarvitsekaan. Viimeiset viikot tuli paahdettua melkoista vauhtia, eikä blogia ehtinyt oikein kirjoittaa. Tuumana on kuitenkin päivittää loppumatkankin tapahtumia ja fiiliksiä aina tähän päivään asti, nyt kun ei ole enää kiire kokea uutta ja ihmeellistä koko ajan.

Suomessa on ihana olla, talvestakin jaksoi hetkeksi innostua. Nyt tosin riittäisi jo lumi ja kylmä, kesää odotellessa...